222 on kiva tasaluku. Sen verran päiviä on vuoden alusta elokuun 6. päivä kisattavaan Tahkon täysmatkaan. Ja niin kauan meikkis aikoo olla läträämättä viinaksien kanssa. Eli alkoholiton olut on kevään ja kesän ykköstuote. Viime vuonna järjestetty 100 päivää ilman viinaa -kamppis osoitti, että streittaus ei ole maailmanloppu - päinvastoin, se on uuden ja huomattavasti aistikkaamman maailman alku. Mutta entäs sitten se kuuluisa Sex, Drugs & Rock´n´roll? Seksi ei liene ongelma, nappien kanssa en ole toistaiseksi vielä pelannut ja kuuloaistikin pelaa paremmin selvänä, joten homma hallussa. Rokkia ei jätetä!



222 päivän haaste ei ole valtakunnallinen projekti, joten nyt ei tarvitse jännittää, kaatuuko Nykäsen Masa portaissa, menettää hermonsa ja kulauttaa pelkästä vitutuksesta kitusiinsa 20 lonkkua minuutissa. Enkä totisesti aio jännittää sitä, katkaisenko kaatuessani jalkani ja putoan Liisan lailla nykäsmäiseen dystopiaan, jossa keittiön kraanasta soljuu kylmää lonkeroa taivaallisten jääpalojen sataessa suoraan lasiini. Joidenkin paratiisi on totisesti toisten helvetti.

Menossa on vasta kolmas selvä päivä tänä vuonna, mutta siihen on mahtunut jo pari pitkää lenkkiä juoksukaverini Perälän Markon kanssa, yksi perheen kanssa vietetty peli-ilta (Afrikan tähti, Inkan aarre ja Piirrä ja arvaa), hiihtolenkki perheen kanssa ja tänä iltana on tulossa vielä Joutsenlampi Tampere-talossa. Niin ja sain väsättyä ensimmäisille asiakkailleni tammikuun 2016 treeni- ja ravinto-ohjelmat, joten näistä on hyvä jatkaa. Bänditreenit siirtyivät viikolla, mutta kitarankielet kuumottavat sitäkin kuumempana ensi lauantaina, jolloin olen ollut jo yli viikon ilman päihteitä. Yhden asian lupaan: en laske päiviä, sillä silloin menettäisin hetket niiden ympäriltä. Minulle riittää, kunhan vietän Tahkon täysmatkalla sen verran aikaa, että ehdin ennen nukkumaanmenoa ottaa pari tuoppia keppanaa. Ja "sen verran aikaa" on alle 11 tuntia! Siitä lähdetään!

Mutta nyt kokka kohti Tampere-taloa. Joutsenlampi ja vaimo odottavat iltaa aistikasta.