On monenlaisia kynnystestejä. Se hauskin on varmaan sen rapajuopon naapurin vaimon miehelleen tekemä kynnystesti, jossa kynnyksen korkeutta on jatkettu vertikaalisesti, ja tottakai änkyräkännissä kotiin hiippaileva punaniska siihen lankeaa. Ja koska synti on niin jumalattoman suuri, vaimo täräyttää vielä testin päätteeksi kaulimella otsalohkoon hirvittävän sarven. Ties vaikka omakin vaimo olisi kynnystä jatkanut, tosin pimeänäkölaseilla varustettu triatleetti osaa tulla hiljaa hiipien myös kellarin kautta, hah!

Mutta totta puhuakseni, loppiaisen jälkeisenä päivänä Söderdahlin Kaitsu luulee meikämannia luultavasti voodoo-nukeksi, sillä mies pistelee tasaisin väliajoin terävällä piikillä sormenpäähäni reikiä kirkkaanpunaista vertani himoiten. Siinä veressä on kuulemma jotain ainetta (kutsuvat sitä laktaatiksi), josta näkyy minkälaisessa fyysisessä kunnossa rääkättävä on. Laittavat vielä polkemaan jotain omituisen näköistä polkupyörää, joka on luultavasti kytketty talon sähköjärjestelmään naapurin tv-kuvaa tuottamaan.

Jotain maagista siinä veressä silti on, sillä siitä tulkittuja arvoja kutsutaan kynnysarvoiksi, ja nyt ei ole kyse siitä ulko-oven kynnyksestä vaan hapenottokykyyn ja voimantuottoon sidoksissa olevista arvoista. Edellämainittujen summaa kutsutaan kynnystestiksi. Itse kutsuisin sitä masokistiseksi ihmiskehon rääkkäämiseksi, mutta kuulemma monet tästä nauttivatkin, joten annan sille nimen testilokaation mukaan "häijästäminen" eli henkisen kivittämisen ja fyysisen rääkkäämisen häijääläinen hybridi.

Millimoolien tarkkuudella suoritettava rääkkäys on kuulemma katarttinen kokemus. Kivun ja silmissä sumenemisen jälkeisessä tilassa sielu puhdistuu ja vertavuotava uhri saatetaan lepotilaan, jossa toistetaan mantran lailla sanoja kuten aerobinen kynnys, huikea palautuminen, anaerobinen kynnys, maksimisyke, PK (ei se kuuluisa porilainen ravintola) ja VK. Noiden termien merkitys paljastuu vasta myöhemmin noitatohtorin aikakirjoihin raapustamasta hieroglyfistä - kynnystestiraportista.

Kynnystesti on cooper-testin ohella niitä harvoja kidutuskeinoja, jotka kidutettava on itse hyväksynyt, ja joita tehdään joka päivä ympäri planeettaa hyvinvoinnin nimeen. Torstaina nähdään syttyykö Häijään keskustan valot täyteen loistoonsa, sillä aion ihan piruuttanikin sotkea sitä pyörää kuin sata langennutta enkeliä jahtaisivat minua helvetin polttavilla tasangoilla.

Tiilimäen Titaani

222 on kiva tasaluku. Sen verran päiviä on vuoden alusta elokuun 6. päivä kisattavaan Tahkon täysmatkaan. Ja niin kauan meikkis aikoo olla läträämättä viinaksien kanssa. Eli alkoholiton olut on kevään ja kesän ykköstuote. Viime vuonna järjestetty 100 päivää ilman viinaa -kamppis osoitti, että streittaus ei ole maailmanloppu - päinvastoin, se on uuden ja huomattavasti aistikkaamman maailman alku. Mutta entäs sitten se kuuluisa Sex, Drugs & Rock´n´roll? Seksi ei liene ongelma, nappien kanssa en ole toistaiseksi vielä pelannut ja kuuloaistikin pelaa paremmin selvänä, joten homma hallussa. Rokkia ei jätetä!



222 päivän haaste ei ole valtakunnallinen projekti, joten nyt ei tarvitse jännittää, kaatuuko Nykäsen Masa portaissa, menettää hermonsa ja kulauttaa pelkästä vitutuksesta kitusiinsa 20 lonkkua minuutissa. Enkä totisesti aio jännittää sitä, katkaisenko kaatuessani jalkani ja putoan Liisan lailla nykäsmäiseen dystopiaan, jossa keittiön kraanasta soljuu kylmää lonkeroa taivaallisten jääpalojen sataessa suoraan lasiini. Joidenkin paratiisi on totisesti toisten helvetti.

Menossa on vasta kolmas selvä päivä tänä vuonna, mutta siihen on mahtunut jo pari pitkää lenkkiä juoksukaverini Perälän Markon kanssa, yksi perheen kanssa vietetty peli-ilta (Afrikan tähti, Inkan aarre ja Piirrä ja arvaa), hiihtolenkki perheen kanssa ja tänä iltana on tulossa vielä Joutsenlampi Tampere-talossa. Niin ja sain väsättyä ensimmäisille asiakkailleni tammikuun 2016 treeni- ja ravinto-ohjelmat, joten näistä on hyvä jatkaa. Bänditreenit siirtyivät viikolla, mutta kitarankielet kuumottavat sitäkin kuumempana ensi lauantaina, jolloin olen ollut jo yli viikon ilman päihteitä. Yhden asian lupaan: en laske päiviä, sillä silloin menettäisin hetket niiden ympäriltä. Minulle riittää, kunhan vietän Tahkon täysmatkalla sen verran aikaa, että ehdin ennen nukkumaanmenoa ottaa pari tuoppia keppanaa. Ja "sen verran aikaa" on alle 11 tuntia! Siitä lähdetään!

Mutta nyt kokka kohti Tampere-taloa. Joutsenlampi ja vaimo odottavat iltaa aistikasta.

Koskaan Tiilimäen Titaanin historiassa joulunalus ei ole ollut yhtä kevyt kuin tänä vuonna. Kausi 2015 meni mukavasti omia ennätyksiä rikkoessa ja tahti vain kiihtyy tulevalla kaudella. Päätavoite on yhä Joroisten puolikkaalla, mutta nyt myös Tahkon täysmatka on alkanut kutkuttaa mieltä. Sieltä pitäisi irrota alle 11 tunnin aika. Mikään muu ei riitä ensi kesänä. Personal Trainer -opiskelut ovat edenneet hyvässä hapessa ja plakkarissa onkin jo hyvinvointi- ja kuntosalivalmentajan todistukset.

Inka oli kannustamassa isiä Yyterin puolikkaalla maratonilla.

Uusi vuosi tuo mukanaan ainakin itsensä markkinoinnin opettelua sekä toteutusta, sillä tarkoitus on aloittaa asiakashankinta täydellä teholla 4. tammikuuta. Muutama asiakas toki jo on, ja mikä parasta, heillä on erilaiset tavoitteet. Oma neljän viikon treenikalenteri on viittä vaille valmis. Muutama ensimmäinen viikko painottuu fillariin ja untiin, sillä 11. tapaan ortopedin, jonka kanssa käymme läpi polvesta otetut magneettikuvat. Tähystys ja polven putsaus odottelevat kulman takana, mutta eivät uhkaa kevään juoksuja - toivottavasti.

Vuoden 2015 viimeisten viikkojen aikana tuli pohdittua paljonkin Personal Training -työtä ja sen yllättävän vastuullista olemusta. Miten motivoida sekä itsensä että asiakkaansa päivästä toiseen yhä uuteen nousuun. Miten perustella asiakkaalle, että leivän puputtamisen voi korvata kaurapuurolla tai että aamulenkki on krapulaa parempi vaihtoehto. Aaltomaisesti vellovan epävarmuuden keskellä seisoo kuitenkin tukevanoloinen majakka, jonka valo ohjaa ajatuksia kohti tyyntä. Ajatus merkityksellisestä työstä saa epävarmuuden haihtumaan, ja kunhan asiakkaan kanssa pääsee tositoimiin, työ alkaa tuottaa hedelmää. Onnistunut asiakassuhde on win-win -tilanne, jossa asiakkaan terveys ja kunto paranevat samalla, kun PT nauttii nähdessään työnsä tuottavan iloa ja onnistumisen tunteita.

Vuosi 2016 tulee olemaan haastava myös siltä osin, että sen ensimmäiset 222 päivää vietetään ilman alkoholia. Mutta tuosta katastrofista enemmän seuraavassa blogissa.

Treeniterveisin
Tiilimäen titaani